Verkostoitunut ajattelu ongelmanratkaisijana – askel askeleelta suunnitelma

Kysytkö joskus itseltäsi, kuinka voit ratkaista monimutkaisia ​​ongelmia tehokkaammin, tehdä vaikeita päätöksiä helpommin tai edistää muutosta helpommin?
Nykypäivän työmaailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ja digitalisaatiolla on suuri merkitys. Tässä artikkelissa luet kuinka voit käyttää ”juurijärjestelmää” verkostoituneen ajattelun ymmärtämiseen. Opit soveltamaan verkottunutta ajattelua jokapäiväisessä elämässäsi.

Miksi verkostoituminen on tärkeää?

Voidaan todeta kerta toisensa jälkeen, että projektit epäonnistuvat, strategioita puuttuu, vaikutuksia aliarvioidaan jne. IFIDZ:n metatutkimus ”Johtamistaidot digitaalisella aikakaudella” on tutkinut, mitä taitoja johtajat tarvitsevat voidakseen johtaa menestyksekkäästi digitalisaation aikakaudella. Yhteensä hän tunnisti 86 johtajuutta.

Tässä he erottivat toisistaan analogiset taidoteli taidot, jotka olivat merkityksellisiä jo ennen digitaaliaikaa, analogiset taidoteli osaamista, jotka olivat tiedossa jo ennen digitaaliaikaa, mutta jotka ovat nyt yhä ajankohtaisempia tai muuttumassa ja digitaaliset taidoteli taitoja, joita ei ollut olemassa tai joilla oli vähän merkitystä ennen digitaaliaikaa, mutta jotka ovat nyt saaneet merkittävää merkitystä.

Kaiken kaikkiaan 31 osaamista 86:sta, uskoisin, että tämä on perusta verkottunut ajattelu ja toiminta On. Tärkeää on ennen kaikkea muutoskyky, innovointikyky, strateginen ajattelu, verkostoituminen, päätöksentekokyky, kokonaisvaltainen ajattelu, ketteryys, kompleksisuuden hallinta ja kyky ratkaista ongelmia.

Johtopäätös on ilmeinen, että verkottunut ajattelu ja toiminta on yksi digitaaliajan avaintaitoja.

Verkostoitunut ajattelu – mitä se oikeastaan ​​on?

Ennen kuin siitä tulee monimutkainen, aloitan yksinkertaisella sanamuodolla, joka tulee asian ytimeen: ”Useampi kuin yksi syyllinen”.

Kyse on tilanteen kyvystä kokonaisena katsoa, ​​monet erilaisia ​​näkökulmia, the (Tehokkaat) liitännät ja riippuvuuksia ottaa huomioon samanaikaisesti ja sisällyttää se sitten toimintasuunnitelmiin. Tämä eroaa klassisesta syy-seuraus-ajattelusta.

Tämä on monille aluksi vaikeaa, koska olemme hyvin koulutettuja ”lineaariseen ajatteluun”. Tämä syy-seuraus-ajattelu toimii usein varsin hyvin yksinkertaisissa järjestelmissä, kuten oven avaamisessa. Heti kun on olemassa monia vaikuttavia tekijöitä, se ei enää toimi.

Varsinkin kun olemme tekemisissä ihmisten – jotka ovat loppujen lopuksi eläviä olentoja – kanssa, meidän on aina käsiteltävä suhdeverkostoa. Meillä on melkein amonimutkainen elävä järjestelmäJa verkottuneella ajattelulla tai kokonaisvaltaisella ajattelulla voidaan kehittää huomattavasti enemmän johtopäätöksiä ja toiminta-ideoita. Tästä voidaan johtaa suuri joukko toiminta- tai päätösvaihtoehtoja.

Syy-kysymystä tärkeämpää on kysymys siitä, mikä ja miten vaikuttaa toisiinsa ja mitä vaikutuksia nämä yhteydet aiheuttavat. Verkostoitunut ajattelu kuvaa kykyä tunnistaa ja analysoida tekijöiden vuorovaikutusta.

Verkottuneen ajattelun ”menetelmän” tai pikemminkin ”mallin” loi Heinz von Foerster, fyysikko, biofysiikan professori ja kyberneettisen tieteen perustaja. Professori Frederic Vester, biokemisti, systeemitutkija ja ympäristöasiantuntija on popularisoinut ”systeemin ymmärtämistä” ja ”järjestelmäajattelua”.

Sovellusesimerkki – ongelmien ratkaiseminen

Asiakkaani, kansainvälisen yrityksen valtuutettu allekirjoittaja, piti olla strategisesti älykäs hallituksen kokouksessa saadakseen tukea projektilleen. Niinpä hän kohtasi monimutkaisen tilanteen, ongelman, jonka hän halusi ratkaista rakentavasti. Lue hänen tarinansa täältä.

Näyttelijöiden suhde

Johtamisessa – varsinkin ylimmässä johdossa – kyse on vähemmän sisällöstä vaan enemmän emotionaalisista suhteista asianosaisten välillä. Täällä joudut usein käsittelemään monimutkaista suhderakennetta. Tämän järjestelmän ymmärtäminen tai edes vaikuttaminen vaatii verkottunutta ajattelua – sillä erilaisia ​​suhteita ja palautetta ei voida kuvata lineaarisilla kausaaleilla.

juurialueen kasvi

Strategian kehittämiseksi etsin usein ensin asiakkaani kanssa mahdollisia ratkaisuja luonnossa, myös monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Johtokerrosten monipuoliset ristiinsuhteet ja verkostot muistuttavat usein ekosysteemiä.

Katsokaa esimerkiksi juurivyöhykejärjestelmää tai rakennettua kosteikkoa: Kasvien, mikro-organismien (n. 20 tuhatta lajia) ja maaperän monimutkainen vuorovaikutus yhdistyy täällä monin eri tavoin muodostaen monimutkaisen kokonaisuuden.

Ymmärrä monimutkainen vuorovaikutus

Tällaisen biologisen järjestelmän juurialueen erityispiirre on, että se säätelee ja hallitsee itseään. ”Monimutkainen ongelma” ratkeaa itsestäänselvyytenä eri ”jäsenten” vuorovaikutuksen kautta.

Esimerkiksi juurivyöhykejärjestelmässä myrkyllistä vettä johdetaan kasvien, maaperän ja mikro-organismien järjestelmän läpi. Sen jälkeen vesi on puhdasta – koska kaikki organismit ovat osallistuneet puhdistukseen. Painopiste tässä on aina: ratkaisun löytäminen. Kysymys ei siis ole siitä, saadaanko ongelma ratkaistua, vaan siitä, että ongelma ratkaistaan ​​– kaikkien parhaaksi.

Yksinkertaistetusta kaaviosta näet, että kyse on aina yhteyksien tunnistamisesta ja ymmärtämisestä, vuorovaikutusten huomioon ottamisesta. Säätöpalvelut kaikilta osapuolilta. vaikutukset huomioon.

Pelaa jengin yli

Asiakkaani esimerkissä herra S. huomasi: Koska kaikki on yhteydessä, järjestelmään voidaan vaikuttaa eri lähtökohtien kautta ja ohjata haluttuun suuntaan.

Tietyn tuloksen saavuttamiseksi ei siis ole välttämätöntä eikä aina ole järkevää suoraan vaikuttaa tavoitearvoihin. Sen sijaan voit – kuten biljardissa lyöntipallolla – myös ”pelaa laudoilla” ja ohjata epäsuorasti. Tässä käytännön esimerkissä herra S:n kanssa näet tarkalleen, kuinka tämä voidaan saavuttaa.

Tarkistuslista: miten verkottunut ajattelu käytännössä toimii?

Valmistuneena biologina, joka keskittyy ”biologisiin järjestelmiin/eläviin organisaatioihin”, käytännössä ”kasvoin” verkostoituneen ajattelun ajatusmallin kanssa. Siksi haluaisin yrittää kuvata verkottuneen ajattelun ja toiminnan ”prosessia” yksinkertaisin sanoin. Melkein kuin ohjekirja kopioitavaksi.

Myönnän, että tällainen ajattelu vaatii harjoittelua. Asiakkaani kertovat kuitenkin, että se johtaa hyvin nopeasti täysin uuteen, intuitiiviseen ajattelu- ja toimintatapaan ja ennen kaikkea ongelmanratkaisuun, joka todella – kestävästi – toimii ja on myös hauskaa.

Johtopäätös:

Verkostoituneessa taloudessa ja yhteiskunnassa intuitiivinen, emotionaalinen ajattelu ja toiminta, joka sallii hyppyjä ja ristiriitoja päätöksenteon ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi, on yhä tärkeämpi.

Verkostoitunut ajattelu kuvaa kykyä tunnistaa monien eri tekijöiden yhdistelmä, osata analysoida niitä ja saada niistä toiminta-ideoita. Ei ole turhaa, että monimutkaisen ajattelun ”menetelmä” on osa 31 avaintaitoa, jotka esimiehen tulisi hallita digitaaliaikana.