miten se toimii ja mitä laki sanoo?

Consolidation of Labour Laws, joka tunnetaan myös lyhenteellä CLT, perustettiin vuonna 1943 ja säätelee erilaisia ​​työntekijöiden oikeuksia, kuten 13. palkkaa, FGTS:ää, lääketieteellistä apua ja työttömyysvakuutusta.

Tämän lainsäädännön takaamiin etuihin kuuluu mm oikeus työlomaan, joka koostuu palkallisesta leposta johon kaikki työntekijät, joilla on virallinen sopimus, ovat oikeutettuja.

Vuonna 2017 hyväksytyn työvoimauudistuksen myötä osa säännöistä on kuitenkin muuttunut ja HR-ammattilaisten tulee olla tietoisia uudesta lainsäädännöstä yritysten ja työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien takaamiseksi.

Haluatko ymmärtää paremmin, miten työlomat toimivat ja mikä on muuttunut työlain uudistuksen myötä? Jatka täydellisen oppaamme lukemista!

Miten työlomat toimivat?

Työlomat ovat virallisten työntekijöiden CLT:n takaama oikeus, joka määrää 30 päivän lepoaika jokaista täyttä työvuotta kohden.

Nämä 30 päivää voidaan peruuttaa kerralla tai jakaa enintään kolmeen jaksoon. Työntekijällä on myös mahdollisuus vaihtaa kolmasosa lepoajasta työpäiviä vastaavaan rahalliseen korvaukseen.

Kun lepoaika on määritelty, työntekijän tulee saada poissaolopäivien arvo ennakkona enintään kaksi päivää ennen lomalle lähtöä lain määräämällä lisäyksellä.

Mitä laki sanoo lomasta?

Konsolidoidun työlain 129 §:ssä säädetään tästä ”Jokaisella työntekijällä on oikeus lomaan vuosittain, palkitsematta kuitenkaan.”.

Toisin sanoen 12 kuukauden työskentelyn jälkeen työntekijä voi pyytää lomaa, mutta tätä taukoa ei ole tarpeen käyttää tarkalleen kyseisen ajanjakson lopussa.

Työntekijällä on vielä vuosi aikaa hakea tätä lomaa ja yhtiöllä on enintään 12 kuukautta aikaa myöntää loput.

Jos työntekijä ei pidä lomaa 23 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, yritys on tämän ajan päätyttyä velvollinen maksamaan työntekijälle lomasta kaksinkertaisen määrän.

lomamyynti

CLT säätelee myös sitä työntekijä voi myydä jopa kolmanneksen lomastaaneli työskennellä tänä aikana, joka olisi lepoaika, ja saada rahalisää työpäivien mukaan.

Katso mitä laki sanoo:

Taide. 143 – Työntekijät voivat muuttaa 1/3 (kolmannes) lomakaudesta, johon heillä on oikeus, rahalisäksi sen palkan suuruiseksi, joka hänelle kuuluisi vastaavina päivinä. 4.13.1977 annetun asetuksen nro 1 535 sanamuoto (katso laki nro 7 923, 1989);

1 – Lomarahaa on haettava viimeistään 15 (viisitoista) päivää ennen ansaintajakson päättymistä. (Sisältyy asetukseen nro 1 535, 4.13.1977.

Mikä muuttui lomalla työmarkkinauudistuksen myötä?

Vuonna 2017 hyväksytty työvoimauudistus toi joitain muutoksia työntekijän lomasääntelyyn. Noudata alla olevia lain muutoksia.

lomamaksusuunnitelma

Suurin muutos, jonka työvoimauudistus toi lomaoikeuksiin, oli lepoajan lyhennykset, joilla pyritään tuomaan lisää joustavuutta.

Aiemmin lomat voitiin jakaa vain kahdelle kaudelle, sillä uuden lain mukaan lepoaika voidaan jakaa enintään kolmeen kertaan saman vuoden sisällä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että yksi ajanjaksoista ei voi olla lyhyempi kuin 14 kalenteripäivää ja muut enintään viisi kalenteripäivää.

Maksu

Lomalle lähdettäessä työntekijällä on oikeus saada palkastaan ​​ennakkoa työstä poissaolopäiviltä.

Ennen tämä maksu suoritettiin ennen työntekijän ensimmäistä lepoaikaa jaosta riippumatta, mutta nyt maksu suoritetaan enintään kaksi päivää ennen kunkin jakson alkamista.

Eli sen sijaan, että maksettaisiin kaikki 30 päivän palkka + kertalisä ennen työntekijän ensimmäistä lomaa, tämä maksu maksetaan nyt suhteessa kuluneisiin päiviin ja jokaiseen lomailuun.

loman alku

Ennen työvoimauudistusta ei ollut päätetty loman alkamispäivästä. Työnantaja voisi yhdistyä työntekijän kanssa haluamallaan tavalla tai työntekijäliiton sääntöjen mukaisesti.

Uuden lain myötä kuitenkin nyt työntekijä voi pitää lomaa vasta kaksi päivää ennen lomaa tai viikonloppuja.

Eli jos työntekijä haluaa pitää vapaapäivän marraskuussa, tätä taukoa ei voisi pitää esimerkiksi 13. tai 14.11., itsenäisyysloman aattona. Mutta 12. päivänä se olisi jo sallittua. Lomakautta ei myöskään voi aloittaa torstaina tai perjantaina.

Lomat alle 18-vuotiaille ja yli 50-vuotiaille

Aiemman lain mukaan alle 18-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat työntekijät eivät voineet maksaa lomaansa erissä, vaan heillä oli velvollisuus käyttää koko 30 päivää, jolloin he hyötyivät edun.

Työvoimauudistuksella tämä kielto kuitenkin kumottiin, eikä tämän ikäryhmän ja muiden työntekijöiden välillä ole enää eroa.

Miten työvapaa maksetaan?

CLT:n mukaan lomat ovat palkallisia, eli työntekijällä on oikeus palkkaan, vaikka hän ei tekisi töitä sinä aikana.

Lisäksi jokaisella työntekijällä on lomalle lähdettäessä oikeus saada 30 poissaolopäivänsä ajalta ennakkomaksu sekä ⅓ palkasta vastaava lisä, jotta hän voi nauttia lepoajasta. Sitä kutsutaan loma-arvoksi.

Jos lepoaika pidetään kokonaisuudessaan kerralla, etuus maksetaan kokonaisuudessaan enintään kaksi päivää ennen kuin työntekijä lähtee lomalle. Mutta jos loma jaettiin, myös tämä summa jaetaan suhteessa.

Mutta huomio: jos työnantaja ei maksa erääntyviä summia kahden vuorokauden kuluessa ennen lomaa, yritys joutuu maksamaan työntekijälle kaksinkertaisen summan.

Mikä on minimipalkkaloman arvo vuonna 2022?

Tällä hetkellä, vähimmäispalkkaa saavien lomat ovat 1 494,80 R$. Tämä laskelma tehdään seuraavalla kaavalla:

Bruttopalkasi arvo (ilman INSS-alennuksia) + 1/3 bruttopalkastasi.

Kuinka laskea lomamyynti?

Mitä tulee käteisavustukseen, jota kutsutaan myös lomamyynniksi, laskenta on hieman erilainen. Määrä lasketaan työntekijän bruttopalkasta sen mukaan, kuinka monta lomapäivää hänellä on oikeus saada.

Esimerkiksi jos työntekijällä on edelleen oikeus 30 päivän lomaan, lasketaan päiväraha 10 päivältä. Sieltä bruttopalkka jaetaan kolmella.

Lisäksi huomioidaan viimeisten 12 kuukauden aikana tehdyt keskimääräiset ylityöt. Kaava on seuraava:

Rahalisä = (Bruttopalkka + keskimääräiset ylityöt ja lisätunnit viimeisen 12 kuukauden aikana / 30 päivää) x myytävissä olevien päivien lukumäärä + 1/3 rahalisästä

Muista, että avustuksella ei ole alennusta INSS:stä tai tuloverosta.

Mikä on enimmäisaika lomalle?

Lain mukaan mm. työntekijän tulee pitää lomansa vuoden kuluessa oikeuden saamisestaeli kunnes he täyttävät kaksi vuotta yrityksen palveluksessa.

Katso mitä laissa lukee:

”Taide. 134 – Lomat myönnetään työnantajan säädöksellä yhtenä ajanjaksona 12 (kahdentoista) kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona työntekijä on saanut oikeuden.

Jos tämä aika päättyy eikä työnantaja ole myöntänyt työntekijälle oikeuttavaa lomaa, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle kaksinkertaisen määrän.

Kuka valitsee lomakauden?

CLT:n pykälän 134 mukaan työnantajat päättävät, milloin työntekijöiden lomat pidetäänainoana rajoituksena, että tämä ajanjakso kuluu työntekijän ensimmäisten 12 kuukauden työskentelyn jälkeen yrityksessä.

Horisontaalisemmissa yrityksissä on kuitenkin yleinen käytäntö, että työntekijät ehdottavat johdolle, minkä ajanjakson he haluavat hyödyntää lepoa.

Lisäksi työntekijä päättää, pitääkö 30 lepopäivää kerralla vai jakaako tämä ajanjakso kahdessa vai kolmessa erässä.

Muista, että lain mukaan yksi määräajoista ei voi olla lyhyempi kuin 14 päivää ja kaksi toisiaan täydentävää määräaikaa ei saa olla alle viisi päivää.

Milloin et voi aloittaa lomaa?

Työntekijät voivat pitää lomaa vasta 12 kuukauden työskentelyn jälkeen yrityksessä ja uuden työvoimauudistuksen myötä nyt on kiellettyä pitää lomaa enintään kaksi päivää ennen lomia ja viikonloppuja.

Siksi on välttämätöntä pitää lomat aiemmin viikolla, välttäen perjantaita ja torstaita ja aina poissa lomista, jotta nämä päivämäärät eivät vaikuta palkalliseen lepoon.

Parempi ymmärrys siitä, miten työlomat toimivat ja miten tätä oikeutta koskeva lainsäädäntö toimii, on olennaista HR- ja johtamissuunnittelussa, jotta voidaan taata henkilöstöedut vaikuttamatta toiminnan etenemiseen tai yrityksen kassavaroihin.

Nyt kun tiedät jo kaiken mitä tarvitset lomasta, pysy kanssamme ja lue mitä muutoksia tuntipankkiin tehtiin työvoimauudistuksen myötä.