Passiivisen tulon opas 2023
Puhutaanpa indeksiarvosijoittamisesta. Arvosijoittamisen puolustajat eivät ole vain puolustaneet tätä sijoitustyyliä oikeimpana menestyä sijoittajana, vaan ennen kaikkea lisäkannattavuutta, jonka tämä filosofia voi tuoda pitkällä aikavälillä.
Nobel-palkittu Eugene Fama ja tutkija Kenneth French, Chicagon yliopiston Booth School of Businessin entiset professorit, pyrkivät mittaamaan paremmin markkinoiden tuottoa ja tutkimuksellaan havaitsivat, että arvoosakkeet ylittävät kasvuosakkeet pitkällä aikavälillä.
Mutta missä määrin tämä tapahtuu muina aikoina? Koskeeko tämä arvoindeksirahastoja? Osoituksena tästä teemme tässä arvotekijän analyysin, joka perustuu tälle tyylille olemassa oleviin maailmanindekseihin.
Indeksiarvosijoittaminen on kannattavampaa
Perinteinen arvosijoittaminen liittyy läheisesti tekijänhoitajiin, ja siksi kunkin rahaston tai hoitajan tulos voi vaihdella suuresti. Siksi tässä keskitymme analysoimaan globaalia indeksoitua arvosijoitusta, eli sellaista, joka perustuu ”arvosijoittamisen” perusarvoihin, mikä lyhyesti sanottuna perustuu siihen, että ”halvalla” arvostetulla omaisuudella on tapana menestyä pitkällä aikavälillä paremmin kuin ”korkealla” arvostetulla omaisuudella.
Vuodesta 1975 lähtien meillä on MSCI World Valuen historia, joka kattaa suuret ja keskisuuret osakkeet, jotka ylittävät tietyt ominaisuudet, jotka määrittelevät ne arvoyhtiöiksi 23 kehittyneessä markkinamaassa.
MSCI:n mukaan se yhdistää arvoindeksiinsä 3 arvostusparametria kullekin yritykselle, koska se puolustaa, että tämä yhdistelmä on saanut arvotekijän paremmin kuin yksittäinen suhdeluku erikseen:
– Termiinihinta/tulos (Fwd P/E);
– Yrityksen arvo / liiketoiminnan kassavirrat
– Hinta / kirjanpitoarvo
Yllä olevan segmentoinnin jälkeen MSCI World -arvoindeksi kaappaa sen, mikä olisi ”standardiarvo” -segmentti. Alla olevassa kaaviossa vertaamme tämän indeksin suorituskykyä MSCI Worldin kokonaisuuteen.
Kaaviossa näemme selvästi, kuinka oranssi viiva (MSCI World Value) ylittää selvästi valkoisen viivan (MSCI World).
Pitkällä aikavälillä sijoittaminen kannattaa aina: vuodesta 1975 tähän päivään mennessä se, joka olisi sijoittanut maailmaan MSCI Worldin kautta, olisi kerännyt 4 140 %, mikä vastaa 8,8 % vuosituottoa. Tuona päivänä 100 000 euroa sijoittaneella sijoittajalla olisi nyt 4 240 000 euroa.
Sijoittaja, joka olisi sijoittanut samaan maailmanindeksiin, mutta sen arvoversiossa, olisi saanut 4 817 % eli 9,17 %, mikä on 0,37 % enemmän vuosittain. Joku saattaa ajatella, että tämä ero on mitätön, tuskin 30 tai 40 prosentin kymmenesosaa, mutta korkokoron voimasta johtuen tämä ero on 677 % indeksin 43 vuoden historian jälkeen. Rahaksi muutettuna sama sijoittaja 100 000 eurolla olisi saanut 4 917 000 euroa eli 677 000 euroa, mikä ei ole vähäpätöinen ero ja tarpeeksi hyvän asunnon ostamiseen hyvästä kaupungista.
On selvää, että koska MSCI mittaa arvosijoittamista MSCI World Value -indeksiinsä, arvoindeksoitu hallinta on menestynyt paremmin kuin globaali indeksi, joka ei suodata yrityksiä tällä tekijällä.
Menetetty vuosikymmen indeksiarvosijoittamiseen
Kategoriset lausunnot finanssimaailmassa voivat olla vaarallisia. Edellisessä kohdassa kuvaillun perusteella joku voisi päätellä, että indeksoitu arvonhallinta on aina parempi vaihtoehto. Tarkasteltaessa viimeistä vuosikymmentä seuraavassa kaaviossa näemme kuitenkin, että näin ei ole ollut:
Koska toisin kuin pitkällä aikavälillä on tapahtunut, indeksoitu arvonhallinta on viimeisen vuosikymmenen aikana tuottanut 0,41 % vähemmän vuodessa ja arvosijoittaja olisi lopettanut ansaitsemisen 35 %, kuten näemme selvästi oranssista viivasta, joka kaaviossa on selvästi alle. se valkoinen.
Lisäksi viimeisten 20 vuoden aikana sijoitukset indeksoituun arvoon jäävät hieman alle muutaman kymmenyksen: kuten olemme nähneet, viime vuosikymmen pyyhkii pois 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hankitun edun.
Indeksiarvo sijoittaminen ja riski
MSCI:n julkaisemien tietojen mukaan on vahvistettu, että arvosijoitus on se, joka näyttää kannattavimmin seuraavan kaavion mukaan (MSCI käyttää kaaviossa MSCI World Value Weighted -indeksiä):
Mutta entä riski? Volatiliteetti on ”riskin mitta” rahoitussektorilla. Kaavio osoittaa myös sen arvo on tekijä, joka MSCI-indeksien mukaan osoittaa eniten ”riskiä” volatiliteetilla mitattuna.
Silti riskikorjatun arvoindeksin (14,5 %/16 %= 0,90) tuotto on selvästi yleisindeksiä korkeampi (10,5 %/14,5 %= 0,72). Siksi, ”suuremmallakin riskillä” kannattaisi sijoittaa arvoindekseihin parhaan kannattavuuden saavuttamii saatu pitkällä aikavälillä.
Numeroiden lisäksi pidetään mielessä, että riskin ”mitta”, volatiliteetti, ei ole sama kuin riski, se on yksinkertaisesti mitta. On jopa niitä, jotka puolustavat vaihtoehtoista riskinäkemystä ja sitä, että todellinen riski ei ole pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen.
Teknisten seikkojen lisäksi meidän on kysyttävä itseltämme, onko riskin ”mitta” pätevä ”arvoa sijoittavalle” sijoittajalle. Arvosijoittaja asettaa ennen sijoittamista muita prioriteetteja, joihin voidaan tiivistää ostaa hyviä pitkän aikavälin yrityksiä, joilla on korkeat kilpailuedut alle niiden luontaisen arvon turvamarginaalilla. Epäilemme, onko volatiliteetti arvosijoittajan kannalta huomioitavaa, tai jos on, se olisi päinvastoin. Riskin ”mitta” on juuri sellainen, mitta, jonka ei tarvitse vastata sijoittajan, etenkään arvosijoittajan, todellista käsitystä.
Emme ole kovin kiinnostuneita katsomaan (vain) vuosittaisia tuottoja. Mutta voi olla hyödyllistä visualisoida, minä vuosina arvotekijä on käyttäytynyt paremmin (merkitty vihreällä alla olevaan laatikkoon) tai huonommin (punaisella):
Ylemmässä taulukossa havaitaan, että arvo on käyttäytynyt yleistä kannattavuusindeksiä paremmin esitetyllä kaudella (1999/2017) taulukossa esitetyistä 19 vuodesta 12:na (63 % vuosista). Lisäksi 10 vuodessa kolmen ensimmäisen sijan joukossa ja viidellä ensimmäisellä sijalla. Kuuden vuoden putoamisen aikana (katso alaspäin osoittavat nuolet, kun yleisindeksi on negatiivinen) 3 vuoden aikana arvoindeksi käyttäytyi paremmin (vihreä nuoli, teknologiakupla, 2000, 2001, 2002) ja 3 vuotta huonommin (punainen nuoli 2008, 2011 ja 2015 ), joka on sama kuin edellä jo mainittu ajanjakso.
Onko indeksiarvosijoittaminen suuri mahdollisuus seuraavalle vuosikymmenelle?
Sijoitusmaailmassa on laki, joka esiintyy jatkuvasti ja joka on paluu keskiarvoon.
Viimeiset 10 vuotta ovat olleet voimakkaan kasvun ja teknologian yritysten hallinnassa, ja arvosijoittaminen on selvästi jäänyt taakse. Kuinka kauan tämä kestää? Jos korot normalisoituvat tulevaisuudessa, voidaanko tämä kääntää?
Maailman menestyneimmällä arvosijoittajalla Warren Buffettilla on maailmankuulu lause, joka osoittaa hänen erityistä näkemystänsä riskeistä: ”Ole peloissasi, kun muut ovat ahneita, ja ahneita, kun toiset ovat peloissaan.«. Tämä väite on jossain määrin ”kontraarinen” (tekee päinvastoin kuin kaikki muut), ja siksi epäilemme, että sitä ohjaavat paljolti tyypilliset tuotto-/riskimittaukset. Buffettille ja arvosijoittajille yleensä, kun muut pelkäävät (eli on volatiliteettia ja ”riskiä”), voi ilmaantua hyviä mahdollisuuksia (arvo)sijoittamiseen.
Jos keskimääräinen palautuminen tapahtuu seuraavan vuosikymmenen aikana, seuraavat muutamat vuodet voivat olla hyviä aikoja harkita arvosijoittamista. JA indeksoitu arvo sijoittaminen voi olla loistava vaihtoehto ja erittäin tehokasilman tarvetta olla gurujohtajan arvon alainen.
Me olemme suuria indeksisijoittamisen yksinkertaisuuden ja tehokkuuden puolustajia, joiden tuloksena ovat strategiset salkkumme. Mutta myös mahdollisuus sijoittaa henkilökohtaisemmalla tyylillä, mikä tekee meistä mukavampia sijoituspsykologiaamme ja siten sijoitussuunnitelmaamme.
Yksi näistä temaattisista salkuista on Advanced Value : näet tarkemmin, miksi sijoittaa hajautettuun arvosalkkuun yhden rahaston sijaan ja mitä voit odottaa näiltä salkuilta. Saatat myös olla kiinnostunut näkemään yksityiskohtaisesti, miten arvosalkkumme on suunniteltu.
Arvoon sijoittaminen perinteisemmistä ”toimenpiteistä” riippumatta, perustuu konsepteihin, jotka monien kokemattomienkin sijoittajien on helppo ymmärtää ostaa edullisia, tässä tapauksessa hyviä yrityksiä alhaisilla hinnoilla (osakekohtainen). Huolimatta siitä, että sen paras kannattavuus (ja vastineeksi ”riskikorjattu”) on osoitettu ajan myötä, se näyttää mielestämme erittäin hyvältä vaihtoehdolta, helppo ymmärtää ja jonka avulla monet voivat säilyttää sijoitussuunnitelmansa pitkällä aikavälillä. Ja viime kädessä siinä piilee sijoituksen menestys, hyvän suunnitelman ylläpitäminen mahdollisimman pitkään taloudellisen ja elintärkeän tavoitteemme saavuttamii pitkällä aikavälillä. Me puolustamme ja kannustamme pitkän aikavälin sijoitussuunnitelmia. Pitkällä aikavälillä volatiliteetti (joka on vain riskin ”mitta”) menettää merkityksensä ja on varmasti epäolennainen pitkän aikavälin sijoittajan kannalta. ja erityisesti arvosijoituksen seuraajalle.
